Euroopan komissio on esittänyt uuden strategian avatakseen maailman suurimman tilan ilmaiselle matkustamiselle Schengen-alue – vahvempi, turvallisempi ja kestävämpi. Strategian tavoitteena on EU:n ulkorajojen parempi hallinta, Schengen-alueen sisäinen vahvistaminen, valmius- ja hallintorakenteen parantaminen sekä laajentuminen kaikkiin EU-maihin.
Schengen-alueella asuu yli 420 miljoonaa ihmistä 27 maassa. Schengen-maiden välisten sisärajojen tarkastusten poistaminen on olennainen osa eurooppalaista elämäntapaa: lähes 1,7 miljoonaa ihmistä asuu yhdessä Schengen-maassa ja työskentelee toisessa. Asukkaat ovat rakentaneet elämänsä Schengen-alueen tarjoamien vapauksien ympärille: Schengen-maiden välillä matkustaa päivittäin 3,5 miljoonaa ihmistä.
Schengen-alueen historia
Yli 36 vuotta sitten viisi jäsenvaltiota suostui poistamaan tarkastukset keskinäisiltä rajoillaan. Nykyään 26 Euroopan valtiota kuuluu Schengen-alueeseen ilman sisärajojen tarkastuksia. Schengen-alueeseen kuuluvat kaikki EU-maat paitsi Bulgaria, Romania, Kroatia, Kypros ja Irlanti. Siihen kuuluu myös neljä EU:n ulkopuolista maata: Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein.
Vapaa liikkuvuus on tärkeää koronakriisin jälkeiselle toipumiselle
Ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin ytimessä ja välttämätöntä Euroopan toipumiselle koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä. Uudella strategialla komissio tekee arvion Schengen-alueen viime vuosina kohtaamista haasteista ja hahmottaa tien eteenpäin, joka hyödyntää Schengenin säilytettävä. Unionin tasolla tarvitaan yhteisiä toimia, jotta EU-maat voivat vastata nykyisiin haasteisiin.
Schengen-alueen pilarit
Schengen-alueen moitteeton toiminta perustuu kolmeen pilariin: EU:n ulkorajojen tehokas valvonta, sisäisten toimenpiteiden vahvistaminen sisärajojen valvonnan puutteen kompensoimiseksi (erityisesti poliisiyhteistyön, turvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan aloilla) ja turvallisuuden takaaminen. päättäväisyys ja hyvä hallintotapa, mukaan lukien Schengenin loppuun saattaminen. Edistääkseen keskinäistä luottamusta Schengenin sääntöjen täytäntöönpanossa komissio esitti myös a ehdotus Schengenin arviointi- ja seurantamekanismin tarkistaminen.
Strategian tavoitteet:
- EU:n ulkorajojen tehokas valvonta on varmistettava Euroopan raja- ja merivartioston parhaillaan muotoutuvan pysyvän joukkojen kautta tekemällä raja- ja muuttoliikkeen hallinnan tietojärjestelmät yhteentoimiviksi vuoteen 2023 mennessä sekä piakkoin esitettävällä ehdotuksella viisumihakemusten ja matkustusasiakirjojen digitalisoimiseksi. Komissio kehottaa myös lainsäätäjiä hyväksymään nopeasti ehdotuksen luvatta rajan ylittävien henkilöiden seulonnasta, joka on osa uutta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta.
- Schengen-alueen vahvistaminen sisäisesti, koska jäsenvaltioiden välinen tiivis yhteistyö turvallisuusuhkien ehkäisemisessä ja torjunnassa on olennaisen tärkeää sisärajojen tarkastusten puuttumisen ylläpitämiseksi ja kompensoimiseksi. Uusia aloitteita ovat muun muassa EU:n poliisiyhteistyösäännöstö, parannettu "Prümin kehys" DNA:ta, sormenjälkiä ja ajoneuvojen rekisteröintiä koskevien tietojen vaihdolle sekä ennalta annettujen matkustajatietojen käytön laajentaminen koskemaan Schengen-alueen sisäisiä lentoja. Uudessa maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa, kun se on hyväksytty, määrätään myös yhteisestä lähestymistavasta muuttoliikkeen hallintaan, mikä on tärkeä näkökohta Schengen-alueen asianmukaisen toiminnan kannalta.
- Valmiuden ja hallinnon parantaminen: komissio ehdottaa sellaista tänään tarkistus Schengenin arviointi- ja seurantamekanismin (ks. jäljempänä). Se myös kutsuu koolle säännölliset Schengen-foorumit edistääkseen poliittista vuoropuhelua yhteisistä asioista Schengenin tilaa koskevien vuosikertomusten pohjalta. Myöhemmin tänä vuonna komissio esittää ehdotuksen Schengenin rajasäännöstön tarkistamisesta, jotta Schengenistä tulee entistä kestävämpi vakavia uhkia vastaan. Näin tehdessään se varmistaa tiiviin koordinoinnin ja varmistaa, että sisärajatarkastusten palauttaminen on viimeinen keino. Komissio esittelee myös valmiussuunnitelman keskeytymättömän tavaraliikenteen onnistuneen "vihreän kaistan" järjestelmän aktivoimiseksi uudelleen tulevien kriisien varalta. Lopuksi komissio aikoo ottaa jäsenvaltioiden kanssa yhteyttä sisärajojen tarkastusten palauttamiseen pitkällä aikavälillä.
- Schengen-alueen laajentaminen: Schengenin tulevaisuuden on pyörittävä laajentumisen ympärillä niin, että EU:n jäsenmaat, jotka eivät vielä kuulu Schengen-alueeseen, ovat mukana. Tämä on sekä oikeutettu odotus että oikeudellinen velvoite niille maille, jotka katsotaan valmiiksi liittymään.
Lähde: Euroopan unioni – julkaisupäivä: 7 – Tästä artikkelista ei voi johtaa oikeuksia.
Liittyvät aiheet:
